siitä huomaa ,että arki on alkanut.Turhautumista "koulun penkillä" ,ihan niin kun koko viime vuos.Nooh,se on enää kaks vuotta ja sitten pääsee kuulma jo korjaamaan elämäänsä kyllästyneiden äijien jälkiä,ihkuu!
Kyllä se vaan on niin,että arkeen on saatava löysyyttä.Siis sellasta ihanan rentoo yhdessä oloo.Oon vaan huomannu sellasen ikävän seikan,mulla on melkein joka päivä pää kipee ja ikävä kyllä se johtuu ihan kireestä ilmapiiristä.Kuuluko arjen olla sit kireetä ja ikävää?
Mun mielestä ei.Hassuttelua,läheisyyttä,yhteenkuuluvuutta,lämpöä ja läheisyyttä,sitä kaikki talon neliöt täyteen.Eihän se tietentään voi olla koko ajan yhtä tanssimista se arki,mutta edes osa?